maanantai 30. tammikuuta 2017

Väriä paidassa

Oletko koskaan ajatellut, kuinka paljon väriainetta vaatteissa on? Pesetkö vaatteitasi käsin vai annatko pesukoneesi pestä ne?

Minä pesin pari paitaani käsin ja yllätyin, kuinka paljon väriainetta liukeni pesuveteen.

Pahoittelen kuvien epätarkkaisuutta. Kuvia ei ole muokattu ollenkaan. Vesi oli oikeasti noin tummaa (tai ehkä kuvissa näyttää vähemmän värjäytyneeltä kuin mitä se oli oikeasti).

Musta ja sininen paita värjäämässä pesuvettä.



Päätin pestä pari paitaani käsin. Musta paita on pitsipaita, joka on muutamaan kertaan pesty aiemminkin. Tumman sininen paita oli uusi ja ensimmäistä kertaa pesussa.

Pesuvesi mustan ja sinisen paidan pesemisen jälkeen.
Laitoin paidat veteen, jossa oli vähän pesuainetta. Hieman niitä siellä pesin ja aloin nopeasti huomata, kuinka pesuvesi tummui.

Pesuainetta oli melko vähä ja se on väritöntä.

Nostin paidat pois vedestä ja vesi oli noin tummaa. Ihan kuin vesi olisi likaista.





 No sitten pesin jo toiseen kertaan tumman sinisen paitani yksinään (sama siis kuin tuolla edellä).

Vesi värjäytyi heti tällaiseksi.













"Farkkupaita" pesussa ensimmäistä kertaa.


Pesin "farkkupaitani" ensimmäistä kertaa. Tai puuvillaahan se on oikeasti.

Tässä kuvassa ei ole pesuainetta. Halusin kokeilla onko pesuaineen laittamisella merkitystä värin liukenemiseen, ei ollut.

Vesi värjäytyi tällä paidalla hieman tuollaiseksi vihertäväksi.
Vesi värjäytyi aavistuksen vihertäväksi, ei pesuainetta.













Yleensä, kun vaatteet pesee koneessa, ei huomaa, millaista pesuvesi on. Näin käsin pestessä huomaa, kuinka vesi värjäytyy. Kyllä tuli vähän sellainen olo, että hyi. Paljon on väriainetta vaatteissa, joita käytän.


lauantai 28. tammikuuta 2017

Voihan lista!

Ostoslista, to do -lista, joululahjalista, viikkolista, työlista, muista-lista, lahjatoivelista, mitä tänään syötäisiin -lista, mitä mukaan matkalle -lista, muista aamulla -lista,  ... Kyllä, listoja voi olla monenlaisia!


Tämän kirjoituksen aihe lähti oikeastaan siitä liikkeelle, kun tajusin kirjoittavani listaa siitä, mistä aiheista pitäisi blogiin kirjoittaa (eli erilaisia juttuja on työn alla, kunhan ne ehtisi tänne kirjoittamaan valmiiksi). Kirjoitin lapulle niitä aiheita, mitä olen pyörittänyt päässäni ja miettinyt että kirjoitan kunhan tulee sen aika. Mietin, voisiko tästäkin aiheesta kirjoittaa blogiin. Kirjoitin senkin listalleni (koska muutenhan se ei olisi ollut vakavasti otettavissa...?!😃).

Esimerkkilistoja. :D

Olen sellainen, joka elää listojen kanssa. Ajatuksenani on, että kun kirjoitan paperille, niin minun ei tarvitse enää muistaa sitä. Ikään kuin voin sylkäistä ne muististani paperille ja sitten luotan siihen listaan. Toisinaan luotan listaani liiankin sokeasti. Toisaalta taas joskus käy niinkin, että en luota listaan vaan joudun vielä miettimään kaiken uudestaan, esimerkiksi pakatessa isompaa reissua varten. Eli en todellisuudessa tiedä, kuinka hyödyllisiä kaikki listani lopulta ovat...😎

Eräänä iltana, jokunen viikko sitten, nukkumaan mennessäni päässäni pyöri paljon asioita, enkä millään saanut itseäni rauhoittumaan. Mietin, mitä seuraavana päivänä tapahtuu, mitä pitää muistaa ja mitä haluaisin tehdä tulevalla viikolla ja mitä pitäisi tehdä yms. Silloin ei auttanut muu kuin ottaa kynä ja paperi sänkyyn ja kirjoittaa mielessäni pyörivät asiat ylös. Kirjoitin paperille asioita ihan siinä järjestyksessä kuin ne tuli mieleeni ja juuri niin kuin ensimmäisenä tuli kirjoitettua. En siis piitannut kirjoitusvirheistä, sanajärjestyksestä tai muista merkityksettömistä jutuista. Kirjoitin vain. Ikään kuin syljin ne sensuroimatta ulos kynän avulla. Kun sain tämän tehtyä, minulla oli helpottunut ja rentoutunut olo. Tiesin, että voin aamulla lukea kirjoittamani läpi eikä sitä tarvitse enää illalla miettiä. Nukahdin nopeasti tämän jälkeen ja nukuin hyvin.

Esimerkki ostoslista. En osaa mennä kauppaan ilman listaa siitä, mitä pitää ostaa.
Kauppaan en osaa mennä ilman ostoslistaa. Tai jos on ihan muutama tuote mitkä pitää nopeasti vain käydä ostamassa, niin kyllä minä nyt sen pystyn ilman listaa tekemään. Mutta periaatteessa lähes aina on lista. Olen huomannut että ostoslistat arkena ovat lähes samanlaisia joka kerta: salaattiaineet, kanaa, leipää, maitoa, leikkele. Eli toisaalta pitäisi jo tietää, mitä ostaa kun ostaa vain ne samat tuotteet kuin yleensäkin. 😄 Mutta mitä sitten, kun pitäisi muistaa ostaa se yksi ei niin usein ostettava tuote, esim leivinpaperi tai vaikka joku mauste? Sehän unohtuu, jos sitä ei lue listassa (tai jos listaa ei olekaan tullut kirjoitettua). 😃😉

Listoja voi kirjoittaa vaikka mistä. Tiedostan sen asian, että ihan aina se ei kannata. Välillä on hyvä harjoittaa muistiaan ja laittaa lista muistettavista asioista vain muistiin muistiin (heh!). Listojen tekeminen menettää merkityksensä kun niitä on liikaa. Toisinaan siis muistilista on hyvä asia, toisinaan taas ei.

En usko kuitenkaan olevani ainoa, joka tekee -ehkä liiankin helposti- muistilistoja itselleen (ja toisillekin tarvittaessa). Tämä on jonkinlainen tapa kontrolloida ja saada luottamus siitä, että asiat tulee hoidetuksi.



perjantai 6. tammikuuta 2017

Tuuletusta

Ihanaa kun on pakkasta ja lunta!

Olen eilen ja tänään tuulettanut tuolla raikkaassa talvi-ilmassa vaatteita ja petivaatteita. Eilen peitto ja tyynyt olivat koko päivän ulkona. Ne oli ihanan raikkaita kun niihin pääsi nukkumaan.

Tänään tuulettumassa on makuupussi ja villapaitoja. Ajattelin, että on varmaan hyvä tuo makuupussikin tuulettaa välillä. Täytynee hakea muutkin makuupussit vielä tänään tuulettumaan. :)





Ihanaa talvista päivää kaikille! :)

torstai 5. tammikuuta 2017

Tiesitkö, mistä muodostuu lyhenne WLAN?

Tietokoneen ja tietotekniikan käyttö on viime vuosina yleistynyt entisestään ja laajentunut koskemaan kaikkia ikäluokkia. Itse käytän tietokonetta tai vastaavia laitteita (tabletti, älypuhelin) lähes päivittäin. Näitä käytän niin työssä, opiskelussa kuin vapaa-ajallakin.




Tietokone ei ole enää vain nuorten tai työssäkäyvien etuoikeus, vaan lähes kaikilla on mahdollisuus tutustua tietokoneen käytön monipuolisiin mahdollisuuksiin. Siitä on hyötyä esimerkiksi pankkiasioinnissa, tiedonhaussa ja erilaisia palveluja varattaessa. Tietokoneen käytön harjoittelua varten on olemassa erilaisia oppaita ja kursseja.

Usein ajatellaan, että nuoriso oppii tietokoneen tai muun älylaitteen käytön helposti ilman apuja. Vanhemman ikäluokan taas ajatellaan tarvitsevan siihen niitä oppaita ja opetusta. Uskoakseni kuitenkin myös nuorempi ikäpolvi hyötyisi tietokoneen käytön laajemman käytön opettelusta. Tästä on omakohtaista kokemusta.

Opiskellessani ammattikorkeakoulussa jokunen vuosi takaperin, tulin huomanneeksi, että kovin harva osaa käyttää tietokonetta. Näin oli, vaikka olemme lähes sitä sukupolvea, joka on saanut olla tietokoneen kanssa tekemisisssä jo nuoresta lähtien. Lähes kaikki luulivat, että osaavat käyttää tietokonetta. Mutta sitten, kun jollain kurssilla harjoiteltiin Microsoftin ohjelmien käyttöä, monet eivät olleet niitä koskaan aikaisemmin aukaisseetkaan. Opettajat olettivat, että perusasiat ovat hallussa ja niin toiset olivat pihalla kuin lumiukot. Itselleni nuo ohjelmat olivat ainakin vähän tuttuja, koska oman kiinnostukseni myötä olin niitä hyödyntänyt jo aiemmin harrastuksissani. En todellakaan osaa tehdä erikoisempia kaavoja tms. Excelillä, mutta olen ainakin pärjännyt sillä tietotaidolla, mitä minulla on.

Excel

Tietokone on nykyään myös mainio väline ostosten tekemiseen. Internetistä löytyviä verkkokauppoja on monenlaisia ja ne ovat yhä suositumpia. Yhä useampi on todennäköisesti tilannut jotain netistä. Verkosta ostaminen on helppoa ja vaivatonta. Verkkokaupassa tuotteita voi vertailla kaikessa rauhassa ja ostosten tekeminen on toisinaan mukavaa ajanvietettä.

Verkkokauppa Klingel tarjoaa vaatteita aikuiselle naiselle ja miehelle. Sieltä löytää muodikkaita vaatteita sekä ajattomia klassikoita. Lisäksi siellä on sisustustuotteita, kenkiä, koruja sekä kodin tuotteita. Klingelin sivuilta löytyy myös toimiva opas tietokoneen käyttöön. Suora linkki sinne on tässä.

Print Screen -kuva Klingelin nettisivusta


Tämä mainitsemani opas on tarkoitettu kaikenikäisille ja siksi sieltä löytyykin hyödyllistä tietoa monipuolisesti. Oppaassa lähdetään liikkeelle hyvin yksityiskohtaisista asioista, joista hyötyy tietokonetta ensimmäistä kertaa käyttävä. Tällaisia asioita ovat muun muassa tietokoneen käynnistäminen, hiiren ja näppäimistön käyttö sekä ohjelmien käyttö. Oppaassa on tietoa myös henkilölle, jolle tietokoneen perusasiat ovat jo selvillä. Siinä opastetaan kuvien avulla muun muassa tiedostonhallintaa, digikuvien siirtämisen ja katselun perusasioita sekä internetin ja sähköpostin käyttöä. Mielenkiintoisia mutta samalla myös hyödyllistä "nippelitietoja" ovat erilaisten näppäinyhdistelmien esitteleminen oppaassa. Niitä kun oppisi käyttämään, olisi moni asia sujuvampaa itsellänikin!

Print Screen -kuva E-kirjan lataussivulta


Vastaus otsikossa mainittuun kysymykseen löytyy muun muassa tuolta oppaasta. Vastaus kuitenkin on: Wireless Local Area Network (eli suomeksi langaton lähiverkko). Tämä on muuten sellainen kysymys, mikä on tullut muutamaan kertaan vastaan Trivial Pursuitia pelatessa. :)

maanantai 26. joulukuuta 2016

Jouluista tunnelmointia

Hetki on vierähtänyt viimeisestä postauksestani. Tästä postauksesta näkee, mitä viimeisen kuukauden aikana on tehty -jouluvalmisteluja pikkuhiljaa. Nämä kuvat ovat kännykällä otettuja ja koneelle siirtäessäni huomasin, että epäonnistuneita kuviahan ne ovat. Mutta ei anneta kuvien laadun häiritä. :)

Joulu! Ihana juhla! Olen jouluihminen, mutta en kuitenkaan mitenkään liian överisti (ainakaan omasta mielestäni, heh!). Tykkään laittaa kotia joulukuntoon, miettiä leivottavia jouluksi ja fiilistellä sitä.

Tänä vuonna koristelin kotini hillitymmin kuin yleensä. Tärkeintä oli luoda rauhallista ja jouluista tunnelmaa. Koristelin pikkuhiljaa ja vaihdoin välillä kynttilöiden yms. järjestystä, sen mukaan, mikä tuntui hyvältä.

Valkoinen joulukuusi tuli laitettua jo marraskuun lopussa. Laitoimme siihen vain hopeita koristeita, kuten jo parina aiempanakin vuonna. Mielestäni se on kaunis tuollaisena.

Kuusessa on paljon pieniä palloja. Lisäksi muutama ohut hopeanauha. Pari hopeanauhaa on todella vanhoja ja kun läheltä katsoo, ovat ne jo hieman harvoja. Ne ovat olleet jo mummulassani.

Mietimme, josko ensi jouluksi ostaisimme punaisia tai sinisiä koristeita kuuseen. Se jääköön nähtäväksi, mihin ensi vuonna päädytään. :)


Jouluun kuuluu salaperäisyys, pieni hyväntahtoinen kiusoittelu ja arvuuttelu. Olen oppinut siihen jo pienestä tytöstä lähtien. On hauska salata asioita ja kiusoitella niillä perheenjäseniä. Kuusen alle saattaa yhtäkkiä ilmestyä paketti, jossa ei lue mitään ja voi kysyä: "Mistä tuo on tuohon tullut, sinäkö sen siihen laitoit?..." Tai voi yrittää saada toinen vastaamaan, kun kysyy, että "mitähän olet minulle hankkinut lahjaksi...?". ;) <3


Tein miehelleni (joo aikuiselle miehelleni!) joulukalenterin. Se "ilmestyi" yhtäkkiä tv-tasolle. Paketoin pieniin paketteihin erilaisia pieniä asioita. Esimerkiksi paketeissa oli herkkuja mistä hän tykkää, kuten chilipähkinöitä ja lakritsi-suklaa Kismet. Sieltä löytyi myös jostain paketista arpa tai sudoku-tehtävävihkonen. Joka aamu mieheni kävi "avaamassa luukun" (eli sille päivälle merkityn paketin).

Hauskointa oli eräs aamu, kun mieheni meni hakemaan sille päivälle kuuluvan paketin. Hän otti sen käteen, ravisteli sitä ja sanoi "Täällä on chilipähkinöitä!". Yritin pitää pokkani, koska tiesin että siellä oli niitä. Hän kuulemma osaa äänen perusteella sanoa, onko pussissa chilipähkinöitä vai jotain muuta. :D



Kuusen alle tuli pikkuhiljaa paketteja. Niitä on sinne kiva laittaa sitä mukaa, kun niitä on hankittu. Ne ovat mielestäni yksi osa koristelua ja tunnelmointia.





Kynttilöitä ja tuikkuja voi mielestäni polttaa ympäri vuoden. Eniten niitä tulee toki poltettua syksyllä ja talvella. Ja silloin erilaisten asetelmien tekeminen on mukavaa puuhaa.

Tein kuusen oksista asetelman aaltomaljakkoon senkin päälle. Laitoin yhden valkoisen nauhan pohjalle, jotta se ei olisi sieltä niin paljas. Punaiset pallot toivat kivan värin ja sopivat yhteen punaisten kulhojen kanssa.


Joulumme sujui hyvin ja se oli mielestäni ihana. Oli kivaa, tunnelmallista, hyvää ruokaa, perhe, rakkautta... Kaikkea sitä, mitä jouluna pitää olla. Kiitos! :)

💗

perjantai 11. marraskuuta 2016

Lunta ja pakkasta

Ensilumi on satanut ja mittari näyttää pakkasta. Talvi! Ihanaa! :)

Kaunista. Pakkasta. Valkoista. Valoisaa. Ei kurakeliä. ...

On rauhoittavaa katsella, miten lumihiutaleet hiljalleen putoilevat alaspäin. Viime viikonloppuna ihan pysähdyin hetkeksi katsomaan ikkunasta sitä kaunista näkyä, minkä luonto tarjosi. Lumihiutaleet putoilivat hiljalleen taivaalta maahan asti ja alkoivat peittää maan.

Kurakeli ja pimeys eivät ole minun mieleeni yhtään. Pimeys masentaa ja kurakeli ärsyttää. "Jatkuva" pimeydessä oleminen saa minut väsymään. Aamulla kun lähtee töihin on pimeetä ja kun tulee töistä kotiin on jo pimeetä.

Nyt lumi antaa vähän valoa ja saa mielen paljon paremmaksi.Talvinen ja luminen maisema luo aivan erilaista tunnelmaa.

En halua pilata fiilistäni katsomalla tulevia sääennusteita. Nyt vaan ajattelen ja toivon, että tämä lumi pysyy kevääseen asti. :)





tiistai 1. marraskuuta 2016

Mihin aika kuluu?

Olen tänään miettinyt, mihin aika kuluu; miten on vuosi mennyt niin nopeasti ja nyt ollaan jo marraskuussa. Vastahan oli kesä. En ole miettinyt asioita niin että olisin jotenkin harmissani tästä ajan kulumisesta vaan ennemminkin ihmeissäni.

Eräs lapsi oli päiväkodissa retkellä ollut harmissaan siitä, kun kirjastoon mentiin kävellen. Kun takaisinpäin olivat kävelemässä, lapsi useaan otteeseen mietti sitä, kuinka autolla olisivat jo perillä ja aika kuluisi näin nopeammin. Hänen ajatuksensa menivät suurinpiirtein näin:
"Miksi meidän täytyy mennä kävellen kun autolla päästäis nopeammin? - - - Jos me oltais autolla menty kirjastoon ja takas päiväkotiin, oltais jo perillä. - - - Ja ihan kohta mua tultais jo hakeenkin, jos oltais autolla menty. Tää aika menee hitaasti kun me kävellään. ..."

Niin, jos tekeminen tuntuu pitkäveteiseltä eikä mielekkäältä, aika tuntuu kulkevan hitaasti. Jos taas on mielekästä puuhaa ei huomaa ajankulua.

Lapsi ei ymmärrä ajan käsitettä vielä eikä osaa suhteuttaa sitä tekemiseen. Koska autolla pääsisi nopeammin, kuluisi aikakin hänen mielestään nopeammin ja päiväkotipäivä olisi näin lyhyempi. Yksinkertaista. Välillä sitä aikuisenakin miettii ajan kulumista. Toisinaan on niin mielenkiintoista tekemistä, että siihen uppouduttuaan ei ollenkaan huomaa, miten paljon aikaa on kulunut.

Viime aikoina minulla on ollut niin paljon kaikkea uutta ja mukavaa tekemistä, kokemista ja näkemistä, että ilmeisesti sen takia en ole huomannut tai tullut ajatelleeksi, että päivät kuluvat ja tulee uusia päiviä. Se huono puoli tässä on, että to do -listalleni on kasaantunut jonkin verran niitä - ei niin mielekkäitä - asioita, joita olen mukavampien tekemisten tieltä siirtänyt eteenpäin. Toisaalta olen ehkä ollut myös laiska tekemään muita asioita. :D 

Annetaan ajan kulua ja nautitaan kaikesta, mikä sitä kuluttaa! <3 :)