Viikko vierähti ja treenejä jäi väliin

Tämä viikko vierähti nopeasti. Näin sunnuntaisin mietin aina sekä mennyttä että tulevaa viikkoa.

Menneellä viikolla oli tarkoitus käydä joogassa kahteen kertaan, salilla kerran ja venyttelytunnilla kerran. Aina ei kaikki kuitenkaan mene niin kuin suunnittelee.

Maanantaina oli jooga. Se teki jälleen kerran hyvää. Sillä on hyvä aloittaa viikko. Tiistaina oli salireeni. Tekniikkaa reilu tunti salilla. Se oli yllättävänkin rankkaa, vaikka pienillä painoilla tein. Olin todella hyvällä tuulella kun pääsin kotiin, oli ihan voittajafiilis. Keskiviikkona piti mennä joogaan aamulla, mutta en ehtinytkään.

Olin muutaman viikon jo odottanut venyttelytunnille pääsyä. Tällä viikolla ei olisi ollut mitään päällekkäisyyttä, mutta yksinkertaisesti en jaksanut mennä. Tein ylitöitä ja kirjasto- ja kauppareissun jälkeen kotiin päästyäni huomasin että kellokin on jo niin paljon, etten ehtisi syödä mitään -minulla kun on aina kova nälkä kun töistä tulen. Jonkin aikaa mietin, että pitäisikö kuitenkin mennä -tulisihan siitä lopulta hyvä olo, mutta päädyin jäämään kotiin.

Nyt on sellainen olo, että olisihan sitä voinut enemmänkin treenata tällä viikolla. Mutta toisaalta ajattelen, että parhaani yritän. Huomenna alkaa uusi viikko ja treenaan taas niin paljon kuin ehdin ja se hyvältä tuntuu. Ilolla alkavaan viikkoon! :)






<a href="http://www.bloglovin.com/blog/14623461/?claim=syzegvd6q2q">Follow my blog with Bloglovin</a>

Ongelmana kuivat kädet

Minulla on kuivat kädet. Ne ovat joka talvi kuivat ja mitä enemmän on pakkasta, sitä kuivemmat ne ovat. Mutta tänä vuonna ihoni on ollut kuiva todella pitkään, jo hyvissä ajoin ennen loppuvuotta alkoivat käteni kuivua.

Nyt käteni ovat jo siinä tilanteessa, että haavaumia tulee melkein mistä vaan. Yhtäkkiä  saatan vain huomata, että taas tulee verta jostain kohdasta. 

Pyrin välttämään turhaa käsien pesua (mikä ei ole helppoa). Rasvaan käsiä, olen kokeillut erilaisia rasvoja. Laitan yöksi rasvaa ja hanskat käteen, mutta kun otan aamulla hanskat pois, tuntuu, ettei hanskoista ollut mitään hyötyä. Rasva ei imeydy ihoon.

Tämä hankaloittaa ja inhottaa minua. Esimerkiksi kengännauhojen laittaminen on vaikeaa, koska sormissa oleviin haavaumiin sattuu ja tiskien tai märkien pyykkien kanssa en haluaisi olla tekemisissä. 

Mikä avuksi?! :/

Salaattia

Tällä viikolla päätin, että syön salaattia enemmän ja kokeilen jotain uutta reseptiä.

Tein jo kahteen kertaan Savuporo-pastasalaattia Hellapoliisin ohjetta muokaten.
Tässä Hellapoliisin ohje:
http://www.hellapoliisi.fi/salaatit/5011-yrttinen-savuporo-pastasalaatti

Tein tämän muokaten, koska kaikkea ei sillä hetkellä kaapista löytynyt (esim sipulia ei ollut).

Savuporo onkin yllättävän hyvää tuolla tavalla käytettynä. Ennen olen laittanut sitä piirakoihin.

Nam! :)



<a href="http://www.bloglovin.com/blog/14623461/?claim=syzegvd6q2q">Follow my blog with Bloglovin</a>

Ensimmäinen salikerta pitkästä aikaa

Sainpas aloitettua saliharrastukseni uudelleen. Kävin tänään ensimmäistä kertaa salilla pitkästä aikaa. Teki hyvää. Voi olla että huomenna tai ylihuomenna on paikat jumissa, mutta saa ollakin. Salireeni saa tuntua. :)

Tekniikkaa, tekniikkaa ja tekniikkaa. Se tulee olemaan harjoituksessa päätavoitteeni lähiaikoina.

Huomasimme, että kyykätessä käännyn helposti toiselle puolelle. Toinen jalka menee ennen toista; painoilla ja ilman. Kyykätessä tarpeeksi alas, myös lantioni kääntyy ja notkauttaa alaselkäni. Mm. tätä siis täytyy alkaa reenata, kyykkytekniikkaa.

Joogan jälkeen

Positiiviset ajatukset valtaavat mieleni.

Vaihdan kaikessa rauhassa vaatteet ja suuntaan ulos.

Lähden kävelemään kotiin.

Kävelen rauhallisesti, hyvin rauhallisesti verrattuna normaaliin kävelyyni.

Minulla ei ole mihinkään kiire.

Olen tässä ja nyt.

Seuraan ohi ajavia autoja ja muita ihmisiä.

Hiljaa maahan leijailevat lumihiutaleet saavat hymyn huulilleni.

En välitä, että joku näkee minun hymyilevän leveästi yksikseni.

Huomaan, että tulee kylmä, mutta en anna sen häiritä; en nopeuta kävelyvauhtia.

Punaisiin valoihin pysähtyminen ei haittaa; saan aikaa katsella ympärilleni.

Olen tässä ja nyt.

Seison ja odotan.

Kotiin päästyäni hyvä olotila jatkuu edelleen ja kerron sen myös miehelleni.

Tämä on se olotila, jota tarvitsen ja haluan enemmänkin.

Että voin hyvin, hymyilen ja olen tässä ja nyt, enkä kiirehdi.

Höyryhengitystä

Tänään illalla olen kokeillut höyryhengitystä. Kattilaan kiehuvaa vettä ja muutama tippa Frantsilan flunssaöljyä.

Auttaa se ainakin hetkellisesti nenän tukkoisuuten ja tulee parempi olo.

Voihan flunssa

Flunssa iski. On siitä taas jokunen aika kun olen ollut viimeksi kipeänä. Nenä ihan tukossa ja tuntuu poskionteloissa.

Kyllä tuntuu että on sairastettu jo ihan tarpeeksi. Oikeastaan tältä on tuntunut jo vuoden verran (se onkin sitten toinen juttu).

Hengitys on vaikeaa nenän tukkoisuuden takia, nieleminen ei onnistu siitä samasta syystä. :( Muita oireita ei olekaan (vielä?) onneksi.

Huomenna aion silti mennä aamulla pikkulenkille, jos vähänkin on sellainen olo. Tarpeeksi lämmintä päälle vaan, raitis ulkoilma tekee hyvää. :)

Nopea aamulenkki kovalla pakkasella

Kävin tänään nopealla aamulenkillä. Mieheni oli käynyt joku toinen aamu ja nyt hän sai minut mukaansa.

Mittari näytti -26 astetta. Suoraan sängystä noustuani ulkovaatteet päälle ja ulos.

Kävimme todella nopealla happihyppelyllä, noin 8 minuuttia. Siinä ajassa virkistyi mukavasti ja sain hiukan väriä poskiin.

En ole mikään aamulenkkeilijä ollut koskaan, mutta tuo tuntui hyvältä. Sen jälkeen tuntui kuin olisi paljon virkeämpi ja oli mukava aloittaa päivä.

Tätä kokeilen toistekin. :)

Vuoden ensimmäisellä joogatunnilla

Eilen kävin tämän vuoden ensimmäisellä joogatunnillani.

Tunti oli hieman erilainen kuin aiemmin. Nyt mentiin eri ohjaajan vetämänä, hieman nopeampitempoisella tahdilla asanasta toiseen. Ensin ajattelin, että haluaisin rauhallisemman tahdin. Loppua kohti kuitenkin totuin siihen ja se tuntuikin hyvältä.

Ihana olo tuli taas joogan jälkeen.

Mitä löytyy naisen käsilaukusta

Naisen käsilaukusta voi löytyä vaikka mitä. Ja jos käskee miehen hakea käsilaukusta jotain, niin on varmaa ettei hän sieltä mitään löydä. Ei, vaikka antaisi tarkat koordinaatit (esim: "siellä keskimmäisessä isossa taskussa oleva pienempi vetoketjullinenn tasku"). :) Yleensä on parempi todeta, että etsin itse. ;)

Nainen itse kyllä tietää, mitä sieltä löytyy ja mistä lokerosta.

Vai tietääkö...?!

Tuli siivottua käsilaukku kokonaan. Olin toki tietoinen suurimmasta osasta sen sisältöä, mutta tuli hieman myös yllätyksenä osa. En tosiaan tiennyt esimerkiksi, että siellä oli niin monta pompulaa tai hiuspinniä. :)

Sieltä löytyi mm.:
kuitteja ja muita lappuja (roskia!)
muistilehtiö
kolme kynää
meikkejä
hiuspompuloita 9 kpl
hiusharja
peili
pinnejä
kaksi pastilliaskia (huom! en tupakoi tai käytä alkoholia ja siksi joutuisi syömään pastilleja; ihan vain muuten olen Sisu- tms pastillien suurkuluttaja!)
huulirasva
käsirasva
nenäliinoja
siteitä
...

Eli kaikkea tarpeellista. ;D

Vielä uudenvuodenlupauksista

Edelliseen postaukseeni uudenvuodenlupauksista on pakko palata...

Tottakai on hyvä tehdä itselleen lupauksia, jotta voi niitä lunastamalla saavuttaa jotain. Näinhän minä itsekin teen. :) En siis tarkoittanut, että niiden asettaminen on huono asia, vaan lähinnä se, minkälaisen huomion "uudenvuodenlupaus" saa sosiaalisessa mediassa.

Näen kuitenkin tärkeämpänä sen, että tekee omien tavoitteiden, toiveiden ja haaveiden eteen jotain kuin sen, että listaa koko lupauslistansa ja jättää asian siihen. Ja se, onko järkevää tehdä sellaista lupausta, jonka tavoitteleminen vie aikaa tai resursseja paljon, onkin toinen juttu. Eli olisiko välitavoitteet tärkeämpiä kuin yksi iso tavoite?
Onko tärkeää nimenomaan tehdä uuden vuoden lupaus, eikö voisi pitkin vuotta luvata itselleen jotain ja asettaa tavoitteita? :)

Nämä on asioita, joita pohdiskelen itse, ihan omien toiveideni ja tavoitteideni miettimisessä ja asettamisessa.

Tavoitteista ja niiden saavuttamisesta tulen varmasti kirjoittamaan jatkossa lisää.

Uudenvuodenlupauksia

Uutena vuotena luvataan usein, että pidän herkkulakkoa koko vuoden tai aloitan kunnon reenaamisen tai laihduttamisen tms. Pitävätkö tällaiset rankat lupaukset vielä toukokuussa tai entä syksyllä?

Kenelle nämä lupaukset luvataan? Sosiaalisen median lukijoille? Kaverille? Puolisolle? Itselle?

Joskus tuntuu, että lupauksia tehdään kun niitä "kuuluu tehdä". En tietenkään väitä, että kaikki lupaukset olisivat turhia, tiedän myös että osa pitää lupauksestaan kiinni. :) Mutta silloin tällöin törmää sellaisiin uuden vuoden tienoilla kirjoitettuihin postauksiin somessa, kuin ne olisi kirjoitettu vain koska niin "kuuluu tehdä". Kuinka moni heistä on kirjoittanut vuoden lopulla: "lupaus toteutui" tai "lupaus ei toteutunut"? Lupauksen toteutumiselle tai toteutumattomuudelle ei ole sijaa somessa.


Tämä "pakollinen" uuden vuoden postaukseni päättyy "pakolliseen" lupaukseen.
Hehhe! :D

Minä olen luvannut itselleni, että tavoittelen hyvää oloa. Teen asioita, mistä pidän ja mistä tulee hyvä fiilis. Nautin elämästä. Tavoitteenani on liikkua ja opetella uusia, terveellisempiä elämäntapoja ja vähentää stressaamista unohtamatta kuitenkaan herkuttelua toisinaan.

Toivon, että opin löytämään enemmän niitä asioita, mistä tulee hyvä olo.

Tästä lupauksestani ja tavoitteestani kirjoittelen täällä blogissa. Ja teen tämän kaiken itseni takia, en somen. Lupasinhan tämän itselleni jo ennen joulua, joten en myöskään sanoisi tätä vain uudenvuodenlupaukseksi. ;)

Ja jokainen lukijahan voi itse päätellä, mitä mieltä on kenenkin lupauksesta tai kirjoittelusta. Kaikki mitä minä kirjoitan on vain minun ajatuksiani, niitä ei pidä ottaa liian vakavasti. ;)

Hyvää uutta vuotta 2016

Olimme ottamassa uutta vuotta vastaan ystävien luona. Se on parasta mitä voi olla. <3

Hyvää ruokaa, parasta seuraa ja lautapelejä.

Nämä ovat niitä hetkiä, joista todella saa hyvää oloa. Niitä osaa arvostaa parhaiten silloin, kun on ollut pitkä aika, jolloin ei ole nähnyt ystäviä.

Joulu ja sen jälkeinen aika oli kyllä itselläni totaalista rentoutumista ja sain nauttia kaikista pienistä asioista ja rakkaista ihmisistä ympärillä. Kiitos! <3 :)